Colombossa taas pari päivää vietettyä oli mukava tulla pienemmälle paikkakunnalle. Hikkaduwa on oikea turistipaikka ja suosittu surffipaikka hyvien aaltojen vuoksi. Meri on ihanan kirkas mutta uiminen on vähän hankalaa kun aallot ovat niin valtavat ja vetävät rannasta merelle ja taas rannalle.
Colombossa käyntiin oli kaksi syytä. Saatiin päätökseen Intian viisumi ja nyt se komeilee passissa . Toinen syy oi se että saatiin joukkoomme vahvistusta Suomesta yksi henkilö.
Aamulla taas junaan mikä tällä kertaa olikin tupaten täynnä eikä istumapaikkaa löytynyt. Vallattiin yksi oivaukko. Minulle meinasi käydä köpelösti kun en enää jaksanut seisoa niin laitoin istumaan oviaukkoon jalat ulkona. Katsoin kokoajan eteenpäin koska juna menee tosi läheltä siltoja ym. Sitten konnari tuli varoittamaan ja käännyin sinne päin niin siinä samassa jalat osuivat johonkin, en tiedä mihin. Kyllä kävi kipeää!!! Meinasi taju lähteä, ei pystynyt seisomaan kivun ja ehkä säikähdyksenkin takia, jalat olivat vetelänä. Nyt sitten olen ontunut ja toinen jalka mustana ja turvonnut. Kävely kuitenkin onnistuu ja paranee kokoajan. Mutta saa olla kiitollinen että ei pahemmin käynyt. Tyhmästä päästä saa kärsiä koko ruumis.
Hikkaduwa kärsi kovasti tsunamin tuhoista. Tuhansia ihmisiä kuoli ja loput menettivät ainakin jonkun läheisen. Kylä on ihan meren rannassa ja niinpä aalto pyyhki koko kylän yli. Junaratakin menee lähellä rantaa ja myös juna huuhtoituii raiteelta ja kaikki kuolivat. Täällä on muistomerkkejä tapahtumista ja tsunamimuseo missä on kaunistelemattomia kuvia mustista ruumisläjistä ja kauhistuneista ihmistä ja tuhansista orvoksi jääneistä lapsista. Srilankalaisia kuoli vähän vajaa 40000. Turisteja kuoli myös paljon täälläkin. Tuktuk kuski esitteli meille paikkoja ja museossa oli myös nainen jonka koti oli ollut siinä paikalla ja tuhoutunut täysin. Ihmiset olivat kuitenkin pelastuneet koska he olivat ymmärtäneet lähteä juoksemaan sisämaahan ensimmäisen pienemmän aallon jälkeen. Toinen, tuhoisa aalto oli tullut 20min myöhemmin. Oli kyllä järkyttävää nähdä millaista jälki on ollut ja kuulla kertomuksia ihmisiltä jotka itse olivat paikalla. Eläimet olivat ymmärtäneet paeta ennen aaltoja, siitä moni on maininnut täällä.
Elo täällä Hikkaduwassa on ollut aika leppoisaa. Rannalla makaamista, kirjan lueskelua. Mukava olla paikallaan muutama päivä kun lähes kokoajan menty johonkin suuntaan.
Vajaan viikon päästä on kotiinlähtö ja otettiin neljäksi päiväksi auto sekä kuski joka käyttää vielä muutamassa paikassa alkaen valaiden bongauksesta huomenna klo 5 aamulla. Toivottavasti nähdään niitä.
Naisten odotushuone Colombon rautatieasemalla. Kutrit kuntoon ennen junaan menoa.
Jälleen kalaa. Seefish. (En tiedä mitä on suomeksi)
Ja jälkiruoka :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti